Luotsimajuri Gustaf Brodd

Vänrikki ja myöhemmin luotsiluutnantti Pehr Gustaf Brodd oli Ruotsin vallan aikana (1793 – 1808) mukana kartoittamassa Suomenlahden rannikkoa Venäjän rajalta länteen.

Vuosina 1802 – 1803 Brodd laati selvityksen rannikon turvalaitteista, mikä käsitti Helsingin ja Loviisan luotsipäällysmiehen piirissä Orrengrundin, Harmajan ja Hangon tunnusmajakat, Kytö Kärringenin kummeli, Bredholman kummeli Porkkalan sataman itäpuolella, Porsöklubbin, Elgöskatanin ja Tvärminnen Björkskärin kummeli, Hundhåletin, Kummelskärin, Andalskärin, Skjälstenin ja Skomakaren –nimisen luodon kummeli. Rannikon Läntisessä osassa olivat Lyökin ja Högstenin tunnusmajakat, Singilskärin signaalimasto, Marsundin, Lågskärin, Nyhamnin ja Ledsundin tunnusmajakat ja seuraavat kummelit: Jungfrusundin luotsipaikalla Trehålet, Ryssklubb ja Sulan, Gullkronan luotsipaikalla Spelharu ja Skosulan, Korppoonvirran luotsipaikalla Skräckskär ja Rönnskär, Måshagan luotsipaikalla Måshaga, Sottungan luotsipaikalla Bergskär, Ledsundin luotsipaikalla Rödhamn, Marsundin luotsipaikalla Granskär ja Lågskär, Dånön luotsipaikalla Dånö Kalfven ja Fiskön luotsipaikalla Långörn.

Huhtikuussa 1810 oli konslji kreivi De Geerin ehdotuksesta päättänyt, että keisari määräisi luotsilaitokselle päällikön, jolla olisi luotsimajurin arvonimi, sekä sallisi hallituskonseljin nimittää hänelle neljä luotsipäällysmiestä apulaisiksi. Luotsimajurilla olisi 1000 hopearupaln palkka ja luotsipäällysmiehillä 200 ruplan kullakin. Samalla päätti hallituskonselji ehdottaa luotsimajuriksi entisen luutnantin Gustaf Broddin, jota Ruotsin vallan aikana oli käytetty luotsiupseerina maassa.

Kenraalikuvernöörillä ei ollut asiaa vastaan mitään muistutettavaa. Ja niin keisari 28.6.1810 annetulla reskriptillä nimitti luutnantti Gustaf Broddin luotsimajuriksi 1000 hopearuplan palkalla sekä määräsi, että hänelle on annettava apulaisiksi neljä luotsipäällysmiestä 200 hopearuplan palkalla. Asianomaisessa määräyksessä sanotaan, että luotsimajurin tuli heti ryhtyä virkaansa sekä että hänen oli mitä tarmokkaimmin käytävä saattamaan luotsi- ja majakkalaitosta jälleen asianmukaiseen kuntoon. Luutnantti Brodd oli jo Ruotsin vallan aikana toiminut Suomen luotsilaitoksessa. Hän oli mm. G´Kustaa IV Aadolfin aikana ollut rakentamassa Porkkalan majakkaa, jonka sisäänkäytävän seinään kiinnitettyyn kivitauluun hänen nimensä sen johdosta kaiverrettiin. Vuoden 1836 lopussa luotsimajuri Pehr Gustaf Brodd erosi täysin palvelleena virastaan.